22/02/2021

Jos koronapotilaan huoneen seinillä olisi silmät ja korvat, sinäkään et lähtisi hiihtolomalle Lappiin

Korona erottaa ihmiset toisistaan jopa saman katon alla. Suljettujen ovien takana sairastaminen on yksinäistä puuhaa, jota terveet eivät pääse näkemään.

The New York Times julkaisi 21. helmikuuta etusivullaan grafiikan, jonka mustat pisteet merkitsevät ihmishenkiä, jotka Amerikka on menettänyt koronapandemian seurauksena. Vuoden aikana lähes 500 000 yhdysvaltalaista on kuollut koronaviruksen vuoksi.

Luvun suuruuden ymmärtääkseen sitä voi verrata esimerkiksi Kaakkois-Asiaan tsunamiin, joka vei mennessään 230 000 ihmistä vuonna 2004. Maailmalla koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut jo yli 2 miljoonaa ihmistä. Se on määrä, jonka hahmottamiseen tarvitaan muutakin kuin mustia pisteitä sanomalehden sivuilla.

Koronatilastot- ja luvut jäävät helposti tilastoiksi ja luvuiksi, jos virus ei kosketa omaa lähipiiriä millään tavoin. Viruksen kourissa kamppaillaan suljettujen ovien takana. Kun yrittää löytää valokuvia koronapotilaista, tulokset jäävät köyhiksi. Tämä seikka noteerattiin hiljattain myös Helsingin Sanomissa, jonka valokuvaaja Sami Kero kuvasi ja kuunteli koronaosastojen hoitajia ja lääkäriä heidän työvuoronsa päätyttyä. Tämän lähemmäksi koronapotilaita me emme pääse, ellemme ole hoitajia tai lääkäreitä.

Numerot, käyrät ja diagrammit alkavat kiinnostaa viimeistään siinä vaiheessa, kun koronavirus iskee omalle kohdalle. Noin viikko sitten mieheni ilmoitti nukkumaan mennessään, että hänellä on outo olo. Sinä iltana emme vaihtaneet perinteisiä hyvänyönsuukkoja.

Hyvä niin, sillä pian ensioireiden jälkeen hänellä todettiin koronaviruksen brittivariantti. Sillä hetkellä, kun mieheni puhelimeen saapui positiivisesta testituloksesta ilmoittanut tekstiviesti, toinen meistä menetti terveytensä, toinen työnsä. Altistumisen johdosta jouduin 14 päivän karanteeniin, jonka myötä peruin kaikki sovitut keikkani. Se on pientä siihen nähden, mitä alakerrassa yskivä puolisoni käy tällä hetkellä läpi.

Koronavirus ei kysele lupia

Juuri ennen etelän hiihtolomia sosiaalisessa mediassa levisi parodiatilin twiitti, joka tiivisti monen ajatuksen: "Mahtaa ihmisiä vituttaa asua pääkaupunkiseudulla, kun jokaisella lomalla on päästävä oikein porukalla helvettiin sieltä."

Pari päivää sen jälkeen Kolarin kunta tiedotti, että Ylläksen alueella on voinut altistua koronalle muun muassa latukahvilassa, Jounin kaupassa, pizzeriassa ja pubissa. Tänään, 22. helmikuuta, astuivat voimaan tartuntalain muutokset, joiden myötä esimerkiksi kylpylöitä, kuntosaleja ja kauppakeskusten yleisiä tiloja voidaan sulkea. Nämä rajoitukset eivät kuitenkaan koske hiihtokeskuksia. Kaikkia korona ei vielä hetkauta.

Iltalehti raportoi juuri, miten eteläsuomalaiset "vyöryivät" Rukalle. Samaan aikaan, kun minä ja mieheni nökötämme neljän seinän sisällä ja googletamme, kauanko koronavirusoireet keskimäärin kestävät, hiihtolomalaiset valtaavat hankia pohjoisessa. Silmiemme eteen ilmestyy jatkuvalla syötöllä kuvia ihmisistä, jotka nauttivat vapaa-ajastaan kuin mitään pandemiaa ei olisikaan. Se on inhimillistä.

Vielä muutama viikko sitten kuuluimme siihen samaan porukkaan, vaikka noudatimme kaikkia suosituksia. Mieheni kävi lähes päivittäin 30 kilometrin juoksulenkeillä. Kovimpien pakkasten ajaksi hän kuitenkin päätti siirtää treenit sisätiloihin. Tuo peliliike saattoi olla virhe, jonka takia hyväkuntoinen kestävyysurheilija makaa nyt kuumehorkassa talomme alakerrassa, eikä luultavasti pysty urheilemaan moneen kuukauteen.

En ole katsonut miestäni silmiin viikkoon. Jos alakertamme seinillä olisi silmät ja korvat, kukaan meistä ei haluaisi ajaa 700 kilometrin päähän lomalle. Jos sanomalehden mustat pisteet muutettaisiin ihmisten nimiksi ja kuviksi, kukaan meistä ei tarjoaisi viruksen vastalääkkeeksi humpuukia ja hopeavettä.

Jaa, jos kolahti:
Haluatko uusimmat blogipostaukset suoraan sähköpostiin? Liity tilaajien joukkoon!
Loading
Koira haudattuna -podcast pääsi Spotifyin suosituimpien podcastien listalle alle viikossa

Ensimmäiset Koira haudattuna -podcast-jaksot julkaistiin perjantaina 13. tammikuuta Spotifyssa ja SoundCloudissa. Alle viikkoa myöhemmin podcast löytyi Spotifyin Suomen suosituimpien podcastien listalta. "Voisitko tehdä koira-aiheisen podastin?" Muistan, että tällainen kysymys esitettiin minulle joskus Tiktokissa. Silloin ajattelin, että tuskinpa. Tiesin, miten paljon työtä ja vaivaa podcastien tekeminen vaatii. Ensin on keksittävä sellainen idea, jossa on jotain tolkkua. […]

Jaa, jos kolahti:
Lue lisää
Koiranäyttelyt ovat nykymuodossaan muinaisjäänne ajalta, jota ei enää ole

Mitä tapahtuu, kun valitsee työstettäväkseen aiheen, joka ei miellytä kaikkia? Joulukuun 8. päivä vuonna 1980 John Lennon oli palaamassa levytysstudiolta kotiin, kun hän kuuli nimensä porttikongissa ja kääntyi katsomaan. Sen jälkeen tapahtui jotakin, jonka koko maailma muistaa vieläkin, 42 vuotta myöhemmin. Vain mestarilliset muusikot jättävät jälkeensä perinnön, josta tällainen tavallinen itähelsinkiläinen voi nauttia kotisohvalta käsin […]

Jaa, jos kolahti:
Lue lisää
Mitä vastuullinen koiran hankinta tarkoittaa 2020-luvulla?

Koiran hankinta on yksi elämän tärkeimmistä päätöksistä. Kun asian tekee huolella, välttää monet tyypillisimmistä ongelmista. Yksi hankki afgaaninvinttikoiran olohuoneen koristeeksi ja statussymboliksi, toinen bordercollien sohvakaveriksi. Molemmat tapaukset päättyivät siihen, että koiraparalle etsittiin hetken päästä uutta kotia lapsella puhjenneen allergian ja ajanpuutteen vuoksi. Me kaikki olemme kuulleet epäonnisia tarinoita siitä, kun koiran hankinta menee pieleen. Mistä […]

Jaa, jos kolahti:
Lue lisää

Ota yhteyttä

    Jenna Lehtonen


    Toimitan kuvia ja tekstejä. Mielellään yhdessä.
    [email protected]
    +358 50 36444 80
    Itä-Helsinki
    Y-tunnus 2754766-3


    Rekisteriseloste ja tietosuoja

    Some