Osaatko tulkita kuvaa? 12 kysymystä, joiden avulla opit kehittämään kuvanlukutaitoasi

Kuvanlukutaidosta puhutaan valitettavan vähän. Tässä insinöörien kansoittamassa maassa matemaattinen lukutaito on kiilannut vuosikaudet visuaalisuuden edelle. Taideaineita vähennetään kouluissa, eikä kuvista tai niiden merkityksestä käydä aktiivista yhteiskunnallista keskustelua oikeastaan missään. Monet yritykset ja työyhteisöt maksavat kovaa hintaa tietämättömyydestä. Jos ostavalla taholla ei työskentele yhtäkään kuva-alan ammattiosaajaa, sorrutaan usein geneerisiin kuvapankkikuviin, mottipäisiin kuvavalintoihin ja ratkaisuihin, jotka näyttävät yhtä halvoilta kuin mitä ne ovat maksaneet. Ei tarvitse mennä Instagramia edemmäs löytääkseen yritystä, jonka tiliä ylläpitää satunnaisesti valittu viestintäasiantuntija, jonka tietämys kuvien keinoista on nollatasolla. Näitä tosielämän esimerkkejä huonoista kuvavalinnoista ja äärimmilleen viedystä epävisuaalisuudesta löytää niin internetin syövereistä kuin päivän sanomalehdistä.

Harva tulee ajatelleeksi, että valokuva ei synny itsestään. Se ei putoa lehteen, kuvapankkiin tai piirongin päälle taivaalta. Joku on aina ottanut kuvan. Seuraavaksi kerron sinulle, miten voit oppia tulkitsemaan kuvia paremmin ja sitä kautta oivaltamaan, miksi valokuvat kannattaa valjastaa osaksi viestintää.

Näin tulkitset valokuvia

1. Miten reagoit, kun näet kuvan? Jäätkö kylmäksi, käännätkö sivua tai klikkaatko toisaalle? Spontaanit reaktiot, jotka sinussa heräävät, paljastavat paljon.

2. Onko kuvan sisältö negatiivinen vai positiivinen? Vastaako se kysymyksiin mitä, missä, milloin, miksi, miten tai kuka?

3. Mikä on kuvan tehtävä? Onko se tarkoitettu markkinointiin, viihdyttämiseen, tasa-arvoon, politiikkaan, propagandaan vai kenties mitäänsanomattomaksi kuvitukseksi?

4. Mikä on kuvan luonne – onko se enemmän subjektiivinen vai objektiivinen? Onko kuva dokumentti, mainos, kuvituskuva vai osa reportaasia?

5. Minkälaisia visuaalisia arvoja kuvassa on? Onko kuva asiayhteydessään käyttökelpoinen, eli palveleeko sen tekninen suoritus visuaalista viestiä?

6. Kuka tai mikä on kuvan lähettäjä todellisuudessa? Onko kuvan ottanut ammattilainen vai harrastaja? Onko sen lähettäjä puolue tai lehtitalo?

7. Onko kuvaa muokattu? Onko se totta? Millaisia ohjeita kuvaaja on toteuttanut esimerkiksi poseerauksen avulla? Kannattaa muistaa vanha totuus siitä, että valokuva ei valehtele, mutta valokuvaaja voi valehdella.

8. Sisältääkö kuva indoktrinaatiokeinoja, eli onko siihen ujutettu jotakin?

9. Oletko sinä kuvan kohdeyleisöä? Kenelle kuva on otettu? Vastaako kuva kysymyksiin, jotka syntyvät otsikkoa lukiessa?

10. Millaisia ehtoja kuvassa on? Aukeaako kuva sinulle heti vai vasta pienen puntaroinnin päätteeksi? Mitä sinun pitää tietää, ymmärtääksesi kuvaa? Asia voi liittyä esimerkiksi politiikkaan, historiaan tai olla yleistietoa.

11. Vastaako kuvan ulkoasu sitä, mihin sillä pyritään? Auttaako vai hämärtääkö kuvan teknisen suoritus viestin läpimenoa?

12. Oivallatko kuvan oikein? Mikä sen konteksti on? Esitetäänkö tylsää ja tavanomaista kuvaa tylsän ja tavanomaisen yrityksen viestinnässä tai onko kuva kenties täysin totuutta peittelevä ja asiayhteydestä irrallaan?

Yllä mainitut kysymykset istutettiin päähäni kuvajournalismia opiskellessani. Toivottavasti pääset näiden avulla jyvälle siitä, mitä kaikkea kuvien tulkitsemiseen tarvitaan. Kuvilla on merkitystä, eikä se ole yhdentekevää, miten niitä käytetään. Mitä syvemmin kuvia ja maailmaa niiden ympärillä ymmärtää, sen paremmin niitä ja sitä tulkitsee. Kuvanlukutaito on hyve, jota kannattaa vaalia!