25/04/2019

Punkin purema johti vuosien sairasteluun

Juttunäyte: Kymmenen vuotta sitten Tiia Mäkiniemi, 39, lähti sieniretkelle, joka muutti hänen elämänsä. Polvitaipeesta löytynyt puutiainen aiheutti episodin, joka johti lopulta vaihdevuosiin 33-vuotiaana. Punkin pureman johdosta kolmas lapsi jäi haaveeksi. Tämä juttu on julkaistu alun perin Hymy-lehdessä 2019.

Sen piti olla ihan tavallinen sieniretki Kopparnäsin virkistysalueelle Inkooseen. Toisin kävi. Kun kanttarelleja poimimassa ollut Tiia Mäkiniemi palasi illalla kotiin, hän huomasi polvitaipeessaan ylimääräisen otuksen. Se oli nymfi eli kaksivuotias punkki. Sellainen, joka aiheuttaa kaikista eniten borrelioositartuntoja ihmisille. Vielä siinä vaiheessa Mäkiniemi ei osannut aavistaa, että kolme tuntia hänen ihollaan majaillut eläin tulee vaikuttamaan hänen tulevaisuuteensa vielä vuosia myöhemmin. Punkki irrotettiin jalasta pinseteillä sen jälkeen, kun Mäkiniemen puoliso sai hänet pysäytettyä.

"Juoksin miestäni karkuun ympäri asuntoa ja huusin, että ota pois se. Mies vastasi, että olisi helpompaa, jos pysähdyn", Mäkiniemi muistelee tapahtumia kymmenen vuotta myöhemmin.

Moni asia on muuttunut punkin pureman jälkeen. Suomessa borrelioositartunnan saa vuosittain noin 6000 ihmistä, joista yli puolet saavat myös oireita. Mäkiniemi lukeutuu tähän joukkoon. Hän sai borrelioosidiagnoosin vuonna 2009, mutta sen saaminen ei käynyt hetkessä.

”Jos borrelia on veressä, ei se sieltä minnekään lähde”, Mäkiniemi sanoo. Kuva: Jenna Lehtonen

Kaksi borrelioositestiä

Kun sieniretkestä tuli kuluneeksi kaksi viikkoa, Mäkiniemi alkoi saada omituisia oireita. Hän epäili itsellään orastavaa flunssaa, mutta lähti siitä huolimatta jälleen sienten perässä Inkooseen. Iltaan mennessä voimaton olo siirtyi jalkoihin. Sahaava kipu tuntui polven ja nilkan välissä, eikä se hellittänyt seuraavaan aamuun mennessä.

Kolmannen viikon kohdalla lähihoitajaksi opiskellut Mäkiniemi lähti koulusta kotiin kuumeisen olon takia. Lämpötila nousi yhden illan aikana useamman asteen, ja kuumeen sahailu jatkui seuraavalle viikolle. Siinä vaiheessa kotona ollut mies muistutti punkista, joten Mäkiniemi varasi ajan terveyskeskukseen.

"Silloin elettiin sika- tai lintuinfluenssakautta. Ajanvarauksessa epäiltiin sitä, koska oireet täsmäsivät. Pari päivää söin ohjeen mukaan särkylääkkeitä, join kuumaa ja lepäsin. Nukuin kellon ympäri useamman päivän, kunnes mies käskytti minut päivystykseen."

Ylipitkät yöunet eivät enää tuntuneet normaalilta. Mäkiniemi jonotti päivystykseen vain kuullakseen, että lääkäri epäili hänellä virtsatieinfektiota. Hänelle annettiin käteen pieni purkki, johon pyydettiin näytettä.

"Sanoin hänelle, että virtsatietulehdus tuntuu siltä kuin kusisin lasinsiruja. Nyt oli kyse jostain muusta. Tein kuitenkin töitä käskettyä, mutta näyte oli puhdas. Sitten kysyin lääkäriltä, voisiko hän tehdä borrelioositestin."

Mäkiniemen kertoman mukaan lääkäri oli vastahakoinen ja muistutti siitä, miten kallis testi on. Lopulta potilas sai tahtonsa läpi, mutta tuloksia täytyi odotella seuraavalle viikolle. Kun lääkäri soitti niistä, hän ilmoitti ristikkäisreaktiosta. Se tarkoitti, että borreliavasta-aineet olivat koholla, mutta ne olivat liian alhaiset viitatakseen suoraan Lymen tautiin eli borrelioosiin.

Mäkiniemelle määrättiin Amoxin-lääkettä, joka on tarkoitettu bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin. Pitkäkestoinen kuuri jatkui siihen saakka, kunnes lääkärille tuli asiaan omistautunut sijainen. Hän halusi teetättää uuden borrelioositestin. Sen myötä huomattiin, että borreliavasta-aineet olivat todella koholla.

"Sain suonensisäisen antibioottikuurin, joka kesti kolme viikkoa. Sen perään tuli kolmen kuukauden doksisykliini-kuuri. Aikamoinen myrkky sekin."

Mäkiniemi uupui lääkkeistä, mutta suoritti koulunsa loppuun. Työharjoittelujaksolla hän muistaa olleensa kanyyli kädessä. Vähitellen oireet hävisivät. Näytti siltä, että doksisykliini tehosi.

Puutiainen on Suomen vaarallisin eläin myös monen muun kuin Mäkiniemen mielestä. Punkin purema voi monesti olla kohtalokas. Kuva: Jenna Lehtonen

Apu löytyi homeopatiasta

Yhden oireettoman vuoden jälkeen sairastelukierre palasi. Mäkiniemellä todettiin korvatulehdus, jota hän epäili heti borreliabakteerin aiheuttamaksi. Lääkärit olivat toista mieltä. Valkotakkiset vetosivat vanhoihin antibioottikuureihin. Niillä hoidettiin myös korvatulehdus. Sitten tapahtui jotain, mitä yksikään 33-vuotias nainen ei odota – Mäkiniemen kuukautiset eivät enää alkaneet lainkaan.

"Meni pitkään ennen kuin sain lähetteen Naistenklinikalle. Siellä minulla todettiin ”joku” autoimmuunisairaus, joka aiheuttaa munasarjojen ennenaikaisen hiipumisen. Käytännössä se tarkoitti vaihdevuosia. Tämä ”joku” autoimmuunisairaus ei ole koskaan selvinnyt minulle, koska tyypillisimmät niistä ovat poissuljettu. Sanottiin vain, että onneksi sinulla on jo kaksi lasta, tässä sinulle estrogeeni-kuuri."

Haaveissa ollut iltatähti jäi haaveeksi. Yllättävä diagnoosi sai Mäkiniemen julkaisemaan provosoivan Facebook-päivityksen.

"Kirjoitin, että elämä on perseestä ja käskin ihmisiä suksimaan pois. Vitutti niin, ettei veri kiertänyt. Olin aivan puulla päähän lyöty siitä diagnoosista."

Päivityksen jälkeen Mäkiniemen ystävä soitti hänelle ja kysyi, onko hän koskaan kokeillut homeopatiaa. Linjan toisessa päässä oli hetken hiljaista. Muun muassa kuumista aalloista kärsinyt Mäkiniemi oli valmis kokeilemaan uutta vaihtoehtoa ja varasi ajan homeopaatille.

Kaksi kuukautta myöhemmin hänen kuukautisensa palasivat. Siihen saakka lääkäreitä ylijumalina pitänyt Mäkiniemi kyseenalaisti myös hänelle määrätyn estrogeeni-kuurin, eikä aloittanut sitä lainkaan. Haittavaikutusten lista rytmihäiriöistä aivoveritulppaan ei vakuuttanut häntä. Toisin kävi homeopatian kanssa.

"Hoito ei perustu ainoastaan oireisiin, vaan ihmisyyteen. Se on hyvin kokonaisvaltaista. Homeopaattisia valmisteita on älyttömän monta, eivätkä kaikki sovi kaikille."

Koirat eivät nuku sängyssämme ja niille tehdään säännöllisesti punkkitarkastus”, kolme koiraa omistava Mäkiniemi kertoo. Kuva: Jenna Lehtonen

Ikuinen leima veressä

Nyt, kymmenen vuotta sieniretken jälkeen, Mäkiniemen puheista huomaa, että hän on perehtynyt borrelioosiin antaumuksella. Hän mainitsee kansainväliset tutkimukset, Saksan klinikat ja nostaa esille kotimaan asiantuntijat. Myös vertaistuesta muiden sairastuneiden kanssa on tullut vuosien varrella entistä tärkeämpää, sillä Mäkiniemi ei ole oireidensa kanssa yksin. Eräänlainen aivosumu tai lihaskipu saattaa iskeä esimerkiksi silloin, kun hän syö epäterveellisesti.

"Borreliabakteeri rakastaa sokereita ja hiilihydraatteja. Se on yksi älykkäimmistä ja muuntautumiskykyisimmistä bakteereista, joka ei poistu elimistöstä koskaan. Sen takia en esimerkiksi halua luovuttaa verta."

Mäkiniemi antaa noottia yhden lääketieteen Suomelle, jossa borrelioosi-potilaita hoidetaan lähinnä antibioottien avulla. Siksi moni hakee apua muualta, kuten Saksan klinikoilta. Lisäksi löytyy ihmisiä, jotka eivät edes tiedä sairastavansa borrelioosia. Oireet voivat ilmaantua vuosien viiveellä ja ne ovat hyvin yksilöllisiä. Jos yhdelle kohoaa rinkulamainen punoitus iholle, toinen ei välttämättä saa iho-oireita lainkaan.

Omien sanojensa mukaan Mäkiniemi on päässyt helpolla. Kahden tyttären äiti kuitenkin suree, että punkin purema ja sitä seurannut borrelioosi vei häneltä mahdollisuuden kolmanteen lapseen.

"Vaikka voisin saada lapsen, en halua tehdä sitä. Todennäköisyys sille, että lapsella on borrelioosi, on 100-prosenttinen. En halua ottaa sitä riskiä", Mäkiniemi toteaa.

Enää häntä ei saa sieniretkelle pelkät shortsit ja t-paita päällä.

*Juttu on julkaistu alun perin Hymy-lehdessä 2019.

Idea, teksti ja kuvat: Jenna Lehtonen

Jaa, jos kolahti:
Haluatko uusimmat blogipostaukset suoraan sähköpostiin? Liity tilaajien joukkoon!
Loading
Kennelliitto palkitsi kasvattajan, joka tuottaa maailmaan sairaina syntyviä koiranpentuja

Mopsikasvattaja Nina Suorsa palkittiin tammikuussa Kennelliiton Vuolasvirta-palkinnolla, joka on kuin tuulahdus menneisyydestä. Tiedätkö, miltä mopsista tuntuu vetää henkeä ennen sierainten avarrusleikkausta? Toisin kuin normaalikuonoiset koirat, monet brakykefaaliset eli lyhytkuonoiset koirat eivät yritä päästä leikkauksen jälkeen hengitysputkesta eroon. Päinvastoin, ne viihtyvät putki suussa. Silloin nämä koirat saavat elämänsä ensimmäistä kertaa kunnolla happea. Jos haluat demonstroida mopsin […]

Jaa, jos kolahti:
Lue lisää
Koirista Itä-Helsinkiin – Tällainen oli yrittäjän vuoteni 2023

Palttiarallaa vuosi sitten julkaisin Koira haudattuna -projektistani maistiaiskuvia, joiden myötä käynnistyi loputtomalta tuntuva lumipalloefekti. Pallo vyöryy edelleen hitaasti eteenpäin ja kasvaa kerros kerrokselta suuremmaksi. Se tarkoittaa muutosta. Jos kuluneelle vuodelle pitäisi antaa nimi, se olisi Hundkarusellen. Vaikka kuluneet 356 päivää ovat sisältäneet lukuisia epämukavia hetkiä, en vaihtaisi tätä vyyhtiä pois. En jättäisi kuvaamatta niitä kuvia, […]

Jaa, jos kolahti:
Lue lisää
Koira haudattuna -podcast etsii mainostajia kolmannelle kaudelle, haluatko mukaan?

Wuh, huh! Etsin mainostajia Suomen kuunnelluimmalle koirapodcastille. Haluatko lisätä yrityksesi tunnettuutta koiraihmisten keskuudessa tai kertoa uudesta tuotteesta podcastin kuuntelijoille? Lue lisää, mistä oikein on kyse. Koira haudattuna on koiramaailman epäkohtiin keskittyvä podcast, jonka toimittamisen aloitin tämän vuoden tammikuussa. Podcast syntyi eräänlaisena sivutuotteena samaa nimeä kantavalle apurahaprojektille, jonka lopputulos julkaistiin kesällä osoitteessa www.koirahaudattuna.fi Ensimmäiset Koira haudattuna […]

Jaa, jos kolahti:
Lue lisää

Ota yhteyttä