Jokainen kokenut kirpputorikävijä on joskus törmännyt rekissä roikkuvaan valkoiseen mekkoon, jolla on tanssittu vähintään yhdet häät.
Muutama viikko sitten moinen näky johti siihen, että ostin hääpuvun, joka ansaitsi mielestäni paremman kohtalon kuin unohtua Orimattilan Kehräämön Ruukin kirpputorin takimmaiseen rekkiin. Jo ostovaiheessa arvelin, että omat mittani eivät kyseiseen mekkoon istu. Siitä huolimatta halusin pelastaa sen. Tiesin, kenet haluan siihen pukea. Ystäväni Olga oli heti mukana juonessa, kun laitoin hänelle viestiä ja pyysin malliksi kuvauksiin.
Vanha puku kaipasi pesua ja silitysrautaa. Kankaan kellastumat katosivat ja rypyt oikenivat pienellä vaivalla. Kaivoin kaapista aikaisemmilta kirpputorireissuilta ostamani kukkaseppeleet esiin ja ilmoitin Olgalle, että meidän ei tarvitse lähteä kovinkaan kauas. Kävelin kotioveltamme kuvauslokaatioon kymmenessä minuutissa.
Kirpputorilta poimittu hääpuku istui mallilleni täydellisesti. Olin pyytänyt Olgaa meikkaamaan hyvin kevyesti, sillä halusin säilyttää puvun vaatiman hengen. Samasta syystä vaadin, että polulla kävellään paljain jaloin. Lopulta mekko, meikki, malli ja miljöö sopivat yhteen niin hyvin, että hymyni leveys hipoi korvia. Taito se on sekin, että näkee kuvat mielessään jo etukäteen.
Valokuvien file-infon mukaan kuvaustuokiomme miljöössä kesti hieman yli puoli tuntia, mutta valtaosa ajasta meni siihen, että vaihdoimme kuulumisia. Siinä kameraa takaisin reppuun pakatessa mietin, että hääparien kannattaisi hoitaa potrettikuvien ottaminen aina erikseen ilman stressiä ja kiirettä – ei varsinaisena hääpäivänä.
Valo on harvoin parhaimmillaan keskipäivän paahteessa ennen tai jälkeen vihkitoimituksen. Vinkiksi kerrottakoon, että kuvaajan näkökulmasta tilanne on ihanteellinen, jos pari ymmärtää kuvauttaa itsensä esimerkiksi ilta-auringon aikaan morsiamen koemeikin ja -kampauksen yhteydessä.
Mistä löytää kierrätettyjä hääpukuja?
Koska olen itsekin tuleva morsian, olen joutunut ensimmäistä kertaa elämässäni selvittämään, minkälaiset markkinat hääpuvuilla on. Kirpputorilta ostettu hääpuku on ehdottomasti tavoitteeni. Lähtökohtaisesti etsin kuvien kaltaista vintage-ihanuutta, joka ei koreile kaikkien naistenlehtien sisäsivuilla vuonna 2021. Sellaista pukua, joka on jo nähnyt elämää, mutta säilyttänyt arvonsa.
Voi hyvin olla, että päädyn ompelijan vastaanotolle, jos sopivaa kirppismekkoa ei osu kohdalle tarpeeksi ajoissa. Onneksi kaksi vuotta on sopivan pitkä suunnitteluaika, jonka puitteissa ehtii sovittaa useampaa vaihtoehtoa. Nyt kun aikaa vielä on, olen vasta asentanut hääpukuvahdin Tori.fi:hin ja liittynyt kaikkiin mahdollisiin hääkirppisryhmiin Facebookissa. Niiden ohessa pyörin perinteisillä livekirpputoreilla yhtä usein kuin tähänkin asti, enkä välttämättä kävele second hand -putiikkien ohi pysähtymättä.
Muutaman vuoden vanhoja pukumalleja on erittäin helppo löytää, mutta varsinaisia vintage-hääpukuja liikkuu vähemmän. Yksi suosittu käytettyjä pukuja tarjoava liike on Helsingissä sijaitseva Lovebirds. Paikka ei kuitenkaan ota myyntiin yli viisi vuotta vanhoja mekkoja, joten vintagen ystäville liike ei ole ykkösvaihtoehto. Myös Kaarinasta löytyy ekologisella teemalla pukuja myyvä hääpukuliike Unelma. Lisäksi muun muassa Häätori on suosittu kierrätysmekkojen kauppapaikka. Monet hääpukuliikkeet myyvät käytettyjä pukuja uusien rinnalle, mutta pelkästään kierrätyspukuihin keskittyneitä paikkoja on tarjolla vähemmän.
Jos haaveilet vanhasta hääpuvusta, johon ei tarvitse tuhlata tonneja, kannattaa etsiä kerran tai kahdesti tanssittu mekko. Kuten näistä kuvista voit päätellä, kaikki on mahdollista. Teen näitä stailattuja kuvauksia erittäin mielelläni!
