Hyvät henkilökuvat vaativat kuvaajalta tilannetajua, improvisointia ja kykyä kohdata ihminen

Parhaimmat henkilökuvat syntyvät silloin, kun kamera unohtuu. On vain kaksi ihmistä, joilla on hetken aikaa yhteys. Toisin kuin monesti kuvitellaan, valokuvaajan tärkein taito ei liity tekniseen osaamiseen, vaan kykyyn kohdata ihminen.

Olen kahlannut kuvattavan kanssa mereen ja kastellut vaatteeni. Olen pumminut ventovieraalta veneseurueelta kyydin saadakseni kuvan toisesta suunnasta. Olen kävellyt täpötäydessä pressitilaisuudessa muusikon selän taakse ottaakseni kuvan kuvaajista. Kamerani edessä on puhallettu saippuakuplia soivasta apinasta, heitetty kastelukannu ilmaan, pussattu ihkaelävää karhua, seisottu käsillä, kyykitty puskissa ja loikittu kohti taivasta. Muun muassa.

Valokuvaajan ammatissa on oltava uskallusta toimia hetkessä ja heittäytyä tilanteen vaatimalla tavalla. Tämä vaatii usein tilannetajua, herkkyyttä olla läsnä, small talk -taitoja, psykologista pelisilmää, kuuntelutaitoa ja leveää huumorintajua.

Mitä paremmin kuvaaja lukee kuvattavaansa, sitä sujuvammin keikka yleensä etenee. Kun kuvattava saapuu eteeni, minä otan vetovastuun lopputuloksesta. Saadakseni henkilökuvat, jotka miellyttävät sekä asiakasta että itseäni, minun on keskityttävä ennen kaikkea kaikkeen muuhun paitsi napin painallukseen. Sitä ennen tapahtuu eräänlaista taikuutta, joka ei aina kaikille aukea.

Rakastan miljöökuvausta erityisesti siitä syystä, koska samanlaista tilannetta on mahdotonta toistaa enää jälkikäteen. Toisin kuin studiossa, jossa saman kuvan voi aina ottaa uudestaan. Helpottaakseni yksityisasiakkaideni ostoprosessia, lisäsin miljöökuvauksen myös Holvin verkkokauppaani. Kun ostat kuvauksen Holvin kautta, minä otan koppia viestittelystä.

Vahvat henkilökuvat ja niiden resepti

1. Rakenna luottamus: Ennen kuin nostan kameran repusta, haluan luoda mahdollisimman rennon ilmapiirin minun ja kuvattavan välille. Juttelen, hymyilen ja tutustun edessäni seisovaan ihmiseen. Kun kuvattava tuntee olonsa hyväksi, kuvaaminen ei enää jännitä niin paljon.
2. Lue valoa: Täytyy olla oikeat valot, niin ei tule vaikeat olot. Valolla on väliä. Kesäaikaan suosittelen kuvausta laskevan tai nousevan auringon aikaan. Suosin pehmeää ja hajanaista valoa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pilvisellä säällä otetaan parhaimmat kuvat. Vältän mahdollisuuksien mukaan voimakasta keskipäivän auringonvaloa, sillä se aiheuttaa kovia varjoja, silmien siristelyä ja epätoivottuja heijastuksia.
3. Tarkenna silmiin: Tavoittelen aina sellaisia kuvia, joista näkyy rentous. Parhaimmat henkilökuvaajat saavat kuvia, joissa ihmisillä näyttää olleen kivaa. Vaikka kuva olisi teknisesti täydellinen, kireät kasvot, teennäinen ilme ja outo katse voivat paljastaa paljon. Silmät ovat sielun peili, kuten vanha kansa tietää. Se pätee myös valokuviin.
4. Harkitse taustaa: Geneerinen harmaa studiotausta on monesti tylsä ja vanhanaikainen ratkaisu, jonka voi huoletta kyseenalaistaa. Yrityksen henkilökuvat voi ottaa toimistomiljöössä tai vaikka merenrannalla. Oleellista on valita tausta kuvien käyttötarkoituksen mukaan. Parhaimmillaan tausta tukee kuvan tarinaa ja tunnelmaa.
5. Välttele pönötystä: Liike on lääke ja se pätee myös valokuvauksessa. Siksi minun keikoillani näkyy ihmisiä, jotka tekevät asioita. Sen jälkeen kun olen ottanut tavalliset ja turvalliset peruskuvat, alkaa varsinainen show. Paljastettakoon, että se ei tarkoita sitä, että ihminen seisoo rautakankena edessäni. Se vaatii tekemistä.
6. Tee kotiläksyt: Ennen kuin lähden keikalle, otan mahdollisimman paljon selvää ihmisestä, jonka tapaan. Kaikilla meillä on tarina kerrottavana. Intohimojen, unelmien tai muistojn avulla kuviin voi saada syvemmän merkityksen.

Milloin sinä olet viimeksi päivittänyt omat henkilökuvasi? Miltä vuodelta LinkedIn-profiilikuvasi on? Ota yhteyttä ja varaa kuvausaika kalenteristasi!