28/02/2021

"En kävele edes crocsit jalassa kenenkään veressä" – Yrittäjä Mervi Hongisto tietää, että kuppaus on katoavaa kansanperinnettä

Juttunäyte: Mervi Hongisto, 64, on kupannut työkseen yli 30 vuotta. Hän uskoo, että kuppaus tepsii joihinkin vaivoihin paremmin kuin yksikään pilleri. Tämä juttu on julkaistu alun perin Hymy-lehdessä 2020.

Ovella on vastassa makea vihdan ja tervan tuoksu. Vihreille seinille on ripustettu kuvia, joissa alastomat naiset makaavat selkä veressä vatsallaan. Kun astuu peremmälle, vastassa on hoitopöytiä, pyyhkeitä ja useampi pari vanhoja lehmän sarvia. Paikalle saavutaan monesti vaimon pakottamana, ystävän suosituksesta tai televisioklipin myötävaikutuksella.

"Tänne ei tulla leikkimään, täällä mennään pintaa syvemmälle", kupparina ja saunaterapeuttina työskentelevä Mervi Hongisto kertoo.

Yli 30 vuotta Turun Forum Saunassa toiminut yrittäjä tietää, että ikivanhan kansanparannuskeinon suosio ei ole hiipumassa. Vaikka hoitopöydän päälle kipuaa edelleen ikäihmisiä, myös nuoret ja etenkin työikäiset ovat löytäneet kuppauksen pariin. Toiset tulevat paikalle perinteen vuoksi, toiset uskonnon. Hongiston mukaan viimeisten viiden vuoden aikana ovesta on astunut sisään entistä enemmän maahanmuuttajia muun muassa Iranista, Irakista, Somaliasta ja Turkista.

"Erään muslimitaustaisen asiakkaan mukaan kehossa asuu paha henki, jos on tehnyt jotakin väärää. Sen takia veri täytyy puhdistaa. En tiedä, onko asia fakta, mutta niin hän kertoi."

Turun Kurjenmäessä pahaa verta on vuodatettu kivilattialle jo pitkään. Vuodesta 1981 lähtien palvelleen saunan ovea ei jätetä avaamatta kielen tai ihon värin perusteella. Sillä vaikka asiakkaat ovat eri-ikäisiä ja eri taustaisia, yksi asia heitä yhdistää. Jokainen haluaa tulla hoidetuksi luonnollisesti tai luonnolla. Hongisto kokee, että kuppaus ei ole mikään pienen piirin juttu, vaan selkeästi kansainvälinen ilmiö.

Forum Sauna perustettiin 1920-luvun lopulla. Alun perin paikkana oli Yliopistonkatu 15. Kuva: Jenna Lehtonen

Työikäisten keho vaivaa

Apua haetaan niin jumeihin, kipuun kuin uupumukseen. Kuppauksessa verta poistetaan ainoastaan ihon pintaverisuonistosta, jolloin sitä poistuu elimistöstä keskimäärin muutaman desilitran verran. Ennakkoluuloista huolimatta toimenpide ei Hongiston mukaan satu, enemmän satuttavat vaivat, joiden kanssa asiakas on saattanut elää vuositolkulla. Hoidettavien tyypillisiä vaivoja ovat esimerkiksi päänsärky, iskias, verenkiertohäiriöt, levottomat jalat, suonikohjut, migreeni ja korkea verenpaine.

Jos ennen vanhaan kuppaussarvet pestiin mäntysuovalla tai alkoholilla, nykyään hygienia on korostetun tärkeässä roolissa.

"Minulla on saappaat, esiliina, työvaatteet ja hanskat. En kävele edes crocsit jalassa kenenkään veressä."

Ne, jotka turvautuvat luonnonmukaisiin hoitoihin, ihmettelevät usein jälkikäteen energistä oloaan ääneen. Hongiston hoitopöydältä on noustu muun muassa toteamalla: ”Ei tuo seinä ollut noin valkoinen, kun tulin tänne.” Joiltakin lähtee vanne pään ympäriltä, jotkut ihmettelevät pehmennyttä ihoaan.

Hongisto uskoo, että tämän päivän työelämä edesauttaa kehon rasituksia repimällä ihmistä kaiken irti. Työpäivän jälkeen nukahdetaan sohvalle, josta herätään  myöhemmin illalla väsyneenä ja nälkäisenä. Vaikka parisuhde olisi kunnossa ja lapset ihania, työ imee tekijästään mehut. Sosiaalinen media ja istumatyö hoitavat osansa. Hongisto on työnsä kautta nähnyt, mitä esimerkiksi väärä lääkitys tai ruokavalio voi aiheuttaa. Jos asiakas sanoo, että hänellä kuuluu olla selkäsärkyjä, jalkakipua tai suonenvetoja, Hongistolla on vastaus valmiina.

"Eivät ne ongelmat hyppää torilta tomaattilaatikosta, ne tulevat elämästä!"

Kaikkia elimellisiä tai perinnöllisiä vaivoja kuppari ei kuitenkaan pysty parantamaan. Hiljattain yhdellä asiakkaalla oli selässään musta näppylä, jonka reunat olivat kirkkaanpunaiset. Hongisto otti siitä kuvan ja näytti sen asiakkaalleen, joka lupasi varata ajan lääkärille. Muutaman kerran on käynyt niin, että kyseessä on ollut melanooma. Hongisto pitää huomioitaan kansalaisvelvollisuutena. Usein hän päättelee jo asiakkaan kävelytyylistä, missä kohtaa kehoa vaivat majailevat.

Hongisto kertoo, että yllättävän monella aikuisella on nykyään ongelmia suoliston kanssa.  Pahimmillaan se johtaa siihen, että asiakas tulee riippuvaiseksi närästyslääkkeistä, eikä elimistö enää tuota vatsalaukkuun suolahappoa normaalisti. Siksi kuppauksen aikana puheenaiheena on usein ruokavalio ja se, millaisiin valintoihin mainosten ja kiireen tahdissa juokseminen voi kaupassa johtaa.

"Kunpa tehtäisiin enemmän itse, enemmän yhdessä. Mielestäni esimerkiksi Kari Aihinen tekee televisiossa hyvää työtä, kun hän laittaa ihmiset tekemään ruokaa perheenä."

Asiakkailleen Hongisto tarjoaa mielellään yrttiteetä ja luomuruokaa. Synteettisiä lääkkeitä hänen hyllyiltään ei löydy. Kaksi viikkoa paastonnut yrittäjä kertoo, että juuri nyt hänellä riittää energiaa vaikka muille jaettavaksi. Se näkyy hymystä, ja kuuluu jutuista. Spa ja Wellness -sanoja Hongisto inhoaa, hän puhuu mieluummin saunasta ja terveydestä. Niistä hän tietää enemmän kuin moni muu.

”Äitini lapsuudenkodin savusaunassa tehtiin kuppauksia, mutta se on sukumme ainoa yhteys kuppaukseen ennen minua.” Kuva: Jenna Lehtonen

Legendan kuppausopissa

Yrittäjäperheeseen syntynyt Hongisto syyttää kupparin urasta isäänsä, joka osti alkujaan Yliopistonkadulla sijainneen Forum Saunan 1960-luvulla. Kun saunalle myöhemmin 1980-luvun lopulla etsittiin jatkajaa, katse siirtyi isältä tyttärelle. Kurjenmäkeen 1981 muuttanut sauna kaipasi uutta sukupolvea jatkamaan yritystoimintaa. Vielä siihen aikaan perhepäivähoitajan töitä tehnyt Hongisto lähti katsomaan tiloja tuoreen aviomiehensä kanssa. Hongisto kipusi 1941 valmistuneen talon portaita ylös ja kysyi mieheltään, onko hän valmis muuttoon ja remonttiin.

"Totta kai, Esa vastasi. Mieheni oli varmaan hirvittävän rakastunut silloin", Hongisto nauraa.

Nyt Hongiston perhe on asunut saunan yläkerrassa 32 vuotta. Aluksi asiakkaita palveltiin löylyillä, mutta 1990-luvulta lähtien Hongisto on tehnyt myös kuppauksia. Ura perhepäivähoitajana hiipui viimeistään siinä vaiheessa, kun Hongisto tapasi kuppauksen legendan edesmenneen Kalervo Laakson, jonka luona Hongiston isä kävi kupattavana. Eräällä mökkireissulla isän selkään jääneet jäljet herättivät heti tyttären mielenkiinnon. Isä mainitsi saunassa Laaksosta ja ehdotti, että Hongisto voisi mennä hänen oppiin. Hänestä voisi tulla kuppari.

"Myöhemmin mieheni tuli saunasta ja kysyi, mikä minusta siis voisi tulla. Vastasin, että kuppari. Hän sanoi, että ei sinusta kupparia voi tulla. Se tuli vähän väärään osoitteeseen, kun meni härkälikalle sanomaan niin", Hongisto kertoo huvittuneena.

Seuraavalla viikolla hän soitti Laaksolle, ja loppu on historiaa. Kuppauksen opit aukenivat käytännön kautta, kirjoja ei liiemmin ollut.

"Kalervo sanoi aina tietävänsä jo käden puristuksesta, kenestä tulee kuppari ja kenestä ei. Minulle hän sanoi, että teen sinusta Mervi kuppareiden kuningattaren. Hänen mielestään olin yksi Turun vahvimmista naisista."

Hongisto tietää, että ilman innostusta ei alalla pärjää pitkään. Sen lisäksi, että on haluttava auttaa ihmisiä, kupparilla on oltava loputon kiinnostus ja kunnioitus luontoa, saunapolkua ja kansanperinnettä kohtaan. Niin, ja lisäksi on siedettävä verta. Hongisto tosin puhuu mieluummin ”mamman mansikoista”. Termillä hän viittaa veriklöntteihin ja nesteeseen eli kuonaan, joka nousee rullalangan tavoin ilmatiiviiseen kuppiin, joita löytyy kuppausasiakkaan vartalosta yleensä useampia. Hongiston mukaan ei ole olemassa minkään väristä pilleriä, jolla sen saisi pois. Se lienee yksi syy, miksi hän suosittelee kuppausta etenkin niille, jotka ovat sitä joskus harkinneet.

"Tässä elämässä kannattaisi uskaltaa tehdä sellaisia asioita, ettei enää varttia vaille tarvitse sanoa, että kun piti."

Ennen vanhaan kuppareita pidettiin noitina. Hongiston mukaan kupparin pussiin ei saanut katsoa, sillä siellä pidettiin niin sanotusti taikakaluja. Kuva: Jenna Lehtonen

Teksti ja kuvat: Jenna Lehtonen

Jaa, jos kolahti:
Haluatko uusimmat blogipostaukset suoraan sähköpostiin? Liity tilaajien joukkoon!
Loading
Kennelliitto palkitsi kasvattajan, joka tuottaa maailmaan sairaina syntyviä koiranpentuja

Mopsikasvattaja Nina Suorsa palkittiin tammikuussa Kennelliiton Vuolasvirta-palkinnolla, joka on kuin tuulahdus menneisyydestä. Tiedätkö, miltä mopsista tuntuu vetää henkeä ennen sierainten avarrusleikkausta? Toisin kuin normaalikuonoiset koirat, monet brakykefaaliset eli lyhytkuonoiset koirat eivät yritä päästä leikkauksen jälkeen hengitysputkesta eroon. Päinvastoin, ne viihtyvät putki suussa. Silloin nämä koirat saavat elämänsä ensimmäistä kertaa kunnolla happea. Jos haluat demonstroida mopsin […]

Jaa, jos kolahti:
Lue lisää
Koirista Itä-Helsinkiin – Tällainen oli yrittäjän vuoteni 2023

Palttiarallaa vuosi sitten julkaisin Koira haudattuna -projektistani maistiaiskuvia, joiden myötä käynnistyi loputtomalta tuntuva lumipalloefekti. Pallo vyöryy edelleen hitaasti eteenpäin ja kasvaa kerros kerrokselta suuremmaksi. Se tarkoittaa muutosta. Jos kuluneelle vuodelle pitäisi antaa nimi, se olisi Hundkarusellen. Vaikka kuluneet 356 päivää ovat sisältäneet lukuisia epämukavia hetkiä, en vaihtaisi tätä vyyhtiä pois. En jättäisi kuvaamatta niitä kuvia, […]

Jaa, jos kolahti:
Lue lisää
Koira haudattuna -podcast etsii mainostajia kolmannelle kaudelle, haluatko mukaan?

Wuh, huh! Etsin mainostajia Suomen kuunnelluimmalle koirapodcastille. Haluatko lisätä yrityksesi tunnettuutta koiraihmisten keskuudessa tai kertoa uudesta tuotteesta podcastin kuuntelijoille? Lue lisää, mistä oikein on kyse. Koira haudattuna on koiramaailman epäkohtiin keskittyvä podcast, jonka toimittamisen aloitin tämän vuoden tammikuussa. Podcast syntyi eräänlaisena sivutuotteena samaa nimeä kantavalle apurahaprojektille, jonka lopputulos julkaistiin kesällä osoitteessa www.koirahaudattuna.fi Ensimmäiset Koira haudattuna […]

Jaa, jos kolahti:
Lue lisää

Ota yhteyttä